"Puomitunti, no sehän kuulostaa hauskalta"

Keskiviikko

Puomitunti. Voi kamaluutta. Ei mennyt kovin hyvin, puomeja oli kolme ja kolme, keskimmäiset hieman maasta nostettuina. Laukkaa, puomit, ympyrä, puomit. Noh, ei oikein löytynyt sopivia askeleita puomeille, ja jos löytyi, niin vaan sille ensimmäiselle osalle. Sama ilman ympyrää, ensimmäisten puomien jälkeen tahti muuttui niin ravissa kuin laukassa, ja tahdista tulikin paljon kommenttia. Sitä hevosta nyt vaan on kesän jäljiltä niin vaikea saada yhtään lyhentämään/terävöittämään askelta...

Tajusin taas että pitäis kirjoittaa heti nää tunnit ylös, elän niin hetkessä etten oikeasti sitten myöhemmin enää muista yhtään mitään tunnista, siis varsinkin jos olen keskittynyt (mitä toki parhaani mukaan aina teen).
Estenäytössäkin kun kysyttiin että miten rata meni, "no en mä oikeastaan muista..."

Iltapäivällä liiketoimintasuunnitelman tunti ja HIHS-info. Mua ei yhtään huvittais lähteä sinne HIHSiin p*skahommiin näin suoraan sanottuna. Ei vaan kiinnosta. No onneks siihen on vielä muutama viikko aikaa...

Torstai

Kauhulla odottelin aamun estetuntia, kun keskiviikon puomitunti ei tosiaan mennyt kuten olisin toivonut... Aloitettiin ravipuomeilla, joissa käyntiin siirtyminen keskellä. Siirtymiset onnistui hyvin, ja ehdittiin saamaan kunnon ravi ennen seuraavia puomeja. Laukassa sitten samalle linjalle, jossa puomit oli nostettu esteiksi. Tehtävän lisäys samoille esteille, mutta nyt ympyrä/voltti väliin. Meillä säilyi ihan hyvä tahti seuraavallekin esteelle, kun saatiin tulla vähän reippaammin mitä eilen, mikä oli hyvä juttu, sillä paremmin Turskan jalat aktivoituu jos saa kokonaisuudessaan mennä vähän isompaa laukkaa, eikä niin että pitäis vaan terävöittää. Pohkeet pitäisi edelleen saada paremmin läpi, mutta oli tällä tunnilla huomattavasti paremman oloinen pohkeille kuin mitä keskiviikkona. Pystyttiin tekemään jopa yksi pienempi voltti sitten lopulta, kun muuten tehtiin isompi ympyrä parin esteen takaa kiertäen :) Lopputehtävän näkee allaolevasta huippukoreasta kuvasta. Viimeinen este oli kaari, jonka päällä puomi, ja ajattelin että sille pitää olla tarkkana, mutta hyvin meni yli! Tunti meni hyvin, saatiin paljon positiivista palautetta ja itsellekin jäi tosi hyvä fiilis :)

En varmaan piirtänyt tarpeeksi kiemurtelevia teitä, Turska kun ei ole mikään suorimpaan kulkeva noilla esteillä :D ja kahden ensimmäisen väliin tosiaan se voltti.

Peruuntuneen liiketoimintasuunnitelman tunnin vuoksi koko ilta vapaata! Eiku... ei, puoli viideksi ratsastuskoululle taluttamaan... Mikä riemuvoitto, kun koulu olis loppunut ruokailuun mennessä ja olisi voinut tehdäkin jotain, niin talutusta, tottakai. Ja kaiken lisäksi meidän vuoromme oli vasta kuudelta, eli ihan oikeasti olisi ehtinyt tekemään jo jotain, mutta enpä sitten tehnyt -.-

Perjantai

Hyvinkin ratsastuksentäyteinen päivä. Aamulla koulutunti, opettajakin kävi hetken aikaa Turskan selässä. Oli ihan kiva, kun oli paljon vapaamuotoisempi tunti kuin yleensä, itse tykkään päästä välillä "tunnustelemaan" itse sitä hevosta paremmin, ilman että on jotain tehtäviä kokoaikaa meneillään. No, oli se hevonen parempi kuin aikasemmin, muttei vieläkään erityisen hyvä. Mulle tuli tällä tunnilla vasta se ahaa-elämys, miten mun pitää selkäni pitää ratsastaessa. Se on luontaisesti tosi notko, eikä mulla oo ollut hajuakaan mitä lihaksia käyttää koko touhussa, kun olen vain mahdollisimman ryhdikkäästi pyrkinyt olemaan ja se on aiheuttanut vain selän notkoutumista satulassa istuessa. Voin kertoa että löysin päivän mittaa erittäin hyvin ne piilossa olleet lihakset... Opettaja käski lopputunnista yksin ympyrälle vähäksi aikaa, niin että saatiin onnistuneet ympyräväistöt siten, että oma istuntani pysyi.


Sitten ratsastusta teoriassa. Katseltiin pääosin videota kun Kyra oli valmentamassa Ypäjällä, oli kyllä mielenkiintoinen pätkä.


Ruokailun jälkeen ratsastusta lisää, opetusharjoituksen muodossa. Menin Lissulla (Uno Liisa), 13-vuotias suokkitamma jolla menin 2009-2010 yhdessä vaiheessa aika paljonkin, Lissusta olen kyllä pitänyt aina :) Ympyrää harjoitusravissa, loivaa kiemurauraa harjoitusravissa, ympyrällä ilman jalustimia harjoitusravissa siirtymisiä.
 Sanat ei riitä kuvailemaan sitä tunnin aiheuttamaa tuskaa, sillä tämä oli tosiaan ruokailun jälkeen. Ja kun on lähestulkoo rajaton määrä ilmaista, hyvää ruokaa naaman edessä, niin vedänkö mä sitä yhtään vähempää kuin ähkyyn asti? No en, vaikka viisasta olisi. Mun oli pakko huijata tunilla, niin pitkään kuin pystyin istuin kuten piti ja käytin lihaksia, mutta kun alkoi ihan tosissaan tulemaan olo että lihapullat saapuvat paluupostina takaisin, oli pakko vähän löysäillä. Ja jos tehtävä on harjoitusravia -> laukkaa -> pysähdys -> harjoitusravia, niin ei siinä laukkapysähdyksissä mitään voisi löysäillä. No niin me tehtiin kuitenkin, eikä yhtä ainoaa pysähdystä tullut suoraan laukasta, mutta tavoitteet oli siinä vaiheessa vaan pitää ruoka sisällä...
 Lissu oli aika reippaalla tuulella, olisi mielellään päättänyt itse milloin nostetaan laukka, mutta onneksi se kuuntelee apuja eikä ole mikään sotanorsun tavoin eteenpäin jyräävä turta kasa, niin tehtävä onnistui muuten hyvin. Sitten loppuravit ja talliin hoitamaan Lissu pois, ja laittamaan seuraava uhri kuntoon.

Lissu laitsalla 2010

Päätettiin Johannan kanssa käydä vielä pari ylijäämäheppaa ratsastamassa, menin Solella. Se tuntui aluksi kovemmalta suustaan kuin koko viime keväänä, ja lopulta se oli kai parempi kuin koko keväänä. Se on aika paljon miten ihan parilla jutulla omassa ratsastuksessa voi siihen hevoseen vaikuttaa, ja tosiaankin olisin siihen koulunäyttöön tarvinnut niitä paria juttua. Mentiin itsenäisesti about puolisen tuntia + kävelyt, sillä Johannaa odotteli vissiin kyytiläinen kämpillä, eikä halunnut viivästyttää tätä. Mielelläni olisin ratsastanut vielä vähän pidempään, mutta toisaalta hevonen oli niin hyvä että mitäpä sitä turhaan :)